Vilaus meidän kodista

Siitä huolimatta, että kuvat on otettu kännykällä, laadukkaiden kamerakuvien sijaan, haluan tehdä postauksen meidän kodista ja sisustuksesta. Oon itse niin tykästynyt kaikkiin sisustusblogeihin, että haluan myös itse päästä esittelemään kotiamme. Oma sisustustyylini on hyvinkin mustavalkoinen. Meillä ei hirveästi näy värejä, muutamia tuikkukippoja ja keittiöpyyhettä lukuunottamatta. Välillä innostun ostamaan jotain värikkäämpää, mutta kyllästyn niihin alta aikayksikön. (esimerkkinä nuo makkarin yölamput :D)

Koti on sisustettu suurimmaksi osaksi ikealla ja askolla, mutta myös muiden kauppojen tuotteita löytyy sieltä täältä. Tykkään ostella kotiin kokoajan kaikkea uutta ja odotankin jo innolla, että saan laittaa meille joulusisustuksen <3, mutta malta vielä hetken odotella ;)

Tätä tähtimattoa on muuten etsitty! Bongasin sen yhdestä sisustusblogista. Löysin maton askosta tämän maton myötä uusittiin myös keittiön ja makkarin matot.

Treeni kulkee taas

Viimeksi kirjoitinkin siitä, kuinka treeni on ollut niin pirun takkuista tässä jo "vähän" pidemmän aikaa. Vaikka vihaankin sitä, kun ihmiset joka toisessa blogipäivityksessään jaksaa mainostaa "maailman parhaita treenejään" on munkin pakko liittyä heihin ja todeta että tällä viikolla on kulkenut kyllä niin pirun hyvin, että melkein pelottaa :D

Luulen että viime postaukseni vaikutti aika paljonkin tämän viikon tuloksiin. Se kun myöntää rehellisesti itselleen (tai siis kaikille, kun nettiin julkisesti kirjoittelen), että on totaalisesti epäonnistunut, on paljon paremmat mahdollisuudet aloittaa alusta. Mielestäni tämä koskee ihan mitä tahansa asiaa.

Nyt puhaltelee syksyn kunniaksi vähän uudet tuulet. Olin muutama viikko sitten yhteydessä Johannaan ja aloitellaan taas tässä jonkin näköinen valmentaja- valmennettava- suhde.. Tänään katsottiin vähän fysiikkaa läpi ja keskusteltiin siitä missä mennään. Jännitin meidän tapaamista koko viikon, koska tiedän ettei fysiikkani ole mennyt ainakaan eteenpäin kolmen kuukauden aikana....tai no housut jalassa on ihan ok, mut näkisittepä kun vedän pelkät stringit jalkaan :D kröhöm vaan, säästän teidät tälläkertaa kuvamateriaalilta ;)

Palaute oli kuitenkin että onhan se alakroppa raskaampi kuin yläkroppa, mutta lihaksikkaat, varsinkin etureisi on ottanut olemattomista treeneistä jotain itseensä. Selkä on leventynyt ja olkapäihin tarvii lisää tavaraa. Selvä! näillä mennään. Nyt odotellaan vain uutta patinkasvatusohjelmaa :)

Ei muuta, kuin viikonlopun viettoon (siis leffaa ja jotain herkkuja ;)) Oon NIIN ansainnut ne!

Netta

Kreeta 2013

Viime postauksesta on taas erittäin pitkä aika 4 viikkoa? vai jopa 5? jokatapauksesta siitä on aikaa. Syynä tähän hiljaisuuteen on ollut, etten ole tiennyt mitä kirjoittaa treenistä, ruoasta vai elämästä ylipäätänsä? Olen huomannut että jonkinlainen väsymys tuli dietin jälkeen. Se ei pelkästään johtunut treenistä eikä dietistä vaan perheessä tapahtui sellaisia asioita, mitkä vaikutti koko muuhun elämään. Dietin ajan mulla oli ns. dietti kupla kropan ja elämän ympärillä. Kaikki mitä tein, miten söin ja mitä ajattelin liittyi diettiin jollain tavalla. Kun päätös tuli, etten kisaa tänä syksynä se kupla meni rikki. En oikein löytänyt motivaatiota treenaamiseen , kun ei ollut tavoitetta. Suunnittelin treenit itse ja teinkin monia hyviä treenejä, mutta joukkoon mahtui monia kertoja kun menin vain salille ihmettelemään. Kroppa ei jaksanut tehdä, eikä oikeastaan mielikään. Olin aivan poikki! Näin jälkeenpäin kun asiaa katson, uskon ettei ylikunto ollut kaukana. Painoin kaasua liian kovaa koko kevään ja en kuunnellut kroppaa, tai ehkä ennemminkin en kuunnellut päätä. Kroppa kyllä jaksoi, mutta tunsin että joku mättää. Ei ollut yksi eikä kaksi kertaa kun menin salille ja tuli itku kun ei vaan onnistu. Mitää painetta en saanut lihakseen ja suoraansanottuna ei kiinnostanut. Se ärsytti! Tuntui siltä kun olisin heittänyt kaiken kovan työn roskiin. Pää sanoi että tao rautaa kun se on kuumaa, mutta pää ei totellut. Lopulta päätinkin, että antaa olla. Treenaan kun OIKEASTI  tuntuu siltä. Sali treenejä olen tehnyt pari kolme viikkoon, mutta nämä treenit on ollut enemmänkin ylläpitäviä, kuin kehittäviä. Ainakin musta on tuntunut siltä. En ole halunnut sanoa sitä kenellekään ääneen, koska en halua myöntää epäonnistumistani. Tiedän että olen joillekin esikuva. Minulta odotetaan että olen fyysisesti hyvässä kunnossa, mutta mitä jos en pysty siihen?

Perheasiat ovat nyt selkenemään päin, ja muutosten kanssa olen oppinut elämään, pakkohan se on! Jotain muutosta oli kuitenkin tehtävä ja päätettiin Kallen kansa lähteä pois suomesta viikoksi. Johonkin sellaiseen paikkaan, missä kukaan tuttu ei kävele vastaan. Jossa saa täysillä rentoutua kaikesta niin täistä, treenieistä kuin läheisitä ihmisitäkin. Oltiin sitä mieltä, että muuten ei jaksa keskittyä mihinkään jos ei höllää vähän. Varattiin matka kreetalle ja se oli ehkä paras päätös koko syksynä!

Ensimmäisenä päivänä käveltiin rannalla ja paikallinen rantavahti antoi vähän rekvisiittaa ;)

Iltajuomaa. Mulle siideriä ja kallelle olut. Meillä oli koko reissun terveelliset välipalat rahkaa paikallisesta lidlistä ja omat herat suomesta mukana.

Vesipullo aina mukana

Jätskiä meni TODELLA paljon, mut haittaakse ? ;) se on niin hyvää...ja reissussa ei lasketa kaloreita

Aalto yllätti kuvattavan..

Arjen huolet poissa, lomafiilis päällä

Taas se aalto!!!

Lomalla käytiin kolme kertaa vetämässä salitreenit. Tää sali oli ihan ok! mutta ei kyllä vedä vertoja K&M :lle

Suunnilleen puolessa välissä reissua lähdettiin päivän retkelle kävelemään Samarian rotko (16-18 km läpi)

Aamulla oli tosi kylmä!

Halusin kuvaan aasin kanssa, mitä nyt pelkäsin sitä :D

Siinä oli aika läjä lomakuvia. Nyt musta tuntuu, että jaksaa taas. Olen päässyt uudelleen salitreenien makuun, löytänyt motivaatiota. Vaikka muutama kuukausi meni vain fläsää kerryttäessä niin onneksi mulla on koko loppuelämä aikaa takoa sitä pihviä tähän kroppaan :)

Energistä syksyä kaikille!

- Netta