Kreeta 2013

Viime postauksesta on taas erittäin pitkä aika 4 viikkoa? vai jopa 5? jokatapauksesta siitä on aikaa. Syynä tähän hiljaisuuteen on ollut, etten ole tiennyt mitä kirjoittaa treenistä, ruoasta vai elämästä ylipäätänsä? Olen huomannut että jonkinlainen väsymys tuli dietin jälkeen. Se ei pelkästään johtunut treenistä eikä dietistä vaan perheessä tapahtui sellaisia asioita, mitkä vaikutti koko muuhun elämään. Dietin ajan mulla oli ns. dietti kupla kropan ja elämän ympärillä. Kaikki mitä tein, miten söin ja mitä ajattelin liittyi diettiin jollain tavalla. Kun päätös tuli, etten kisaa tänä syksynä se kupla meni rikki. En oikein löytänyt motivaatiota treenaamiseen , kun ei ollut tavoitetta. Suunnittelin treenit itse ja teinkin monia hyviä treenejä, mutta joukkoon mahtui monia kertoja kun menin vain salille ihmettelemään. Kroppa ei jaksanut tehdä, eikä oikeastaan mielikään. Olin aivan poikki! Näin jälkeenpäin kun asiaa katson, uskon ettei ylikunto ollut kaukana. Painoin kaasua liian kovaa koko kevään ja en kuunnellut kroppaa, tai ehkä ennemminkin en kuunnellut päätä. Kroppa kyllä jaksoi, mutta tunsin että joku mättää. Ei ollut yksi eikä kaksi kertaa kun menin salille ja tuli itku kun ei vaan onnistu. Mitää painetta en saanut lihakseen ja suoraansanottuna ei kiinnostanut. Se ärsytti! Tuntui siltä kun olisin heittänyt kaiken kovan työn roskiin. Pää sanoi että tao rautaa kun se on kuumaa, mutta pää ei totellut. Lopulta päätinkin, että antaa olla. Treenaan kun OIKEASTI  tuntuu siltä. Sali treenejä olen tehnyt pari kolme viikkoon, mutta nämä treenit on ollut enemmänkin ylläpitäviä, kuin kehittäviä. Ainakin musta on tuntunut siltä. En ole halunnut sanoa sitä kenellekään ääneen, koska en halua myöntää epäonnistumistani. Tiedän että olen joillekin esikuva. Minulta odotetaan että olen fyysisesti hyvässä kunnossa, mutta mitä jos en pysty siihen?

Perheasiat ovat nyt selkenemään päin, ja muutosten kanssa olen oppinut elämään, pakkohan se on! Jotain muutosta oli kuitenkin tehtävä ja päätettiin Kallen kansa lähteä pois suomesta viikoksi. Johonkin sellaiseen paikkaan, missä kukaan tuttu ei kävele vastaan. Jossa saa täysillä rentoutua kaikesta niin täistä, treenieistä kuin läheisitä ihmisitäkin. Oltiin sitä mieltä, että muuten ei jaksa keskittyä mihinkään jos ei höllää vähän. Varattiin matka kreetalle ja se oli ehkä paras päätös koko syksynä!

Ensimmäisenä päivänä käveltiin rannalla ja paikallinen rantavahti antoi vähän rekvisiittaa ;)

Iltajuomaa. Mulle siideriä ja kallelle olut. Meillä oli koko reissun terveelliset välipalat rahkaa paikallisesta lidlistä ja omat herat suomesta mukana.

Vesipullo aina mukana

Jätskiä meni TODELLA paljon, mut haittaakse ? ;) se on niin hyvää...ja reissussa ei lasketa kaloreita

Aalto yllätti kuvattavan..

Arjen huolet poissa, lomafiilis päällä

Taas se aalto!!!

Lomalla käytiin kolme kertaa vetämässä salitreenit. Tää sali oli ihan ok! mutta ei kyllä vedä vertoja K&M :lle

Suunnilleen puolessa välissä reissua lähdettiin päivän retkelle kävelemään Samarian rotko (16-18 km läpi)

Aamulla oli tosi kylmä!

Halusin kuvaan aasin kanssa, mitä nyt pelkäsin sitä :D

Siinä oli aika läjä lomakuvia. Nyt musta tuntuu, että jaksaa taas. Olen päässyt uudelleen salitreenien makuun, löytänyt motivaatiota. Vaikka muutama kuukausi meni vain fläsää kerryttäessä niin onneksi mulla on koko loppuelämä aikaa takoa sitä pihviä tähän kroppaan :)

Energistä syksyä kaikille!

- Netta